Chapter 2 - Osaaminen, olosuhteet ja ilmiö
Tämän aiheen
innoittajana toimi keskusteluni SV Paxin hallinnon toiminnasta. Voimisteluliiton tulevaisuudenkuvassa 2017-2020 on tärkeimmiksi asioiksi nostettu osaaminen, olosuhteet ja ilmiö.
Huippu-urheilun synnyttämiseen tarvitaan muutakin kuin valmentaja ja
urheilija. Tarvitaan valmennustiimi, eli useita palkallisia henkilöitä,
riittävät olosuhteet, samoihin tavoitteisiin sitoutunut työnantaja ja
toimihenkilöitä pyörittämään arkea. Suomessa yrityksenä toimista tuetaan hyvin.
Saat rahoitusta, neuvontaa ja koulutusta. Yrityksen perustaja sitoutuu
toimintaan ja tavoitteisiinsa. Jos vain tiloihin on mahdollisuus, luulisi
yritysten olevan turvallisin ja ihanteellisin paikka korkean tavoitteen
toteuttamiseen.
Kuitenkaan Suomessa yritykset eivät juurikaan kuitenkaan huippu-urheilua
tuota (poikkeuksia on). Tämä johtuu siitä, että kaupungin tilojen vuokra maksaa
yritykselle maltaita, kun kansalaistoiminta – eli seurat – saavat niitä
ilmaiseksi vuokrata. Nyt ei saa käsittää väärin, kansalaistoiminta on loistava asia
ja todella tärkeä lasten, nuorten ja aikuisten liikuttaja. Ilman
vapaaehtoistoimintaa ei olisi paljoakaan tarjolla. Esimerkiksi kuitenkin
voimistelun parissa useat seurat jo vuokraavat/ suunnittelevat itselleen omaa
hallia. Monet seurat laskuttavat asiakkaitaan, tekevät omia hankintoja,
palkkaavat päätoimisia työntekijöitä – luodakseen mahdollisuuden huippu-urheilulle
suurten harrastajamäärien pyörittämisen ohella. Näin Suomessa seura – eli
kansalaistoiminta – toimiikin jo yrityksen tavoin, mutta jää yrityksille
suunnatuista eduista paitsi. Tavoitteet ovat heillä kuitenkin korkealla.
Huippu-urheilun toteuttamista varten tarvittaisiin joko mahdollisuus yrityksenä
varata kaupungin tiloja edullisesti, tai riittävää yritysneuvontaa seuroille.
Tämä mahdollistaisi seuroille yritysmäisen toiminnan turvaamisen, tai toisaalta
yrityksille resurssit toteuttaa lasten massaliikuttamista ja huippu-urheilua. Voimisteluliitto onneksi tarjoaa nyt maksutonta
seurakummitoimintaa seurojen toiminnan tueksi. Uskonkin että seuratoiminnan osaamisen kehittäminen on avainasemassa kohti ammattimaisesti toimivaa huippu-urheilun mahdollistavaa yhteistöä.
"Huippuvoimistelukeskus"
Täällä Hollannissa hallit ovat kaupungin omistamia ja toiminta
kansalaistoiminnan mukaisesti rakennettua. Rion Olympialaisten jälkeen
voimisteluun on satsattu paljon rahaa ja minun silmiini olosuhteet huippu-urheilulle ovat ihanteelliset. SV PAX:illa on oma manager, joka kertoi
minulle olevansa palkattu, jotta valmentajat voivat vain valmentaa. Hän hoitaa
käytännössä kaiken tietokonetyön, sekä yhteydenpidon kaupungin välillä. Lisäksi
toimintaa ohjaa vapaaehtoisista muodostuva hallitus. Hallituksella on tavoitteena tehdä elite-urheilua ja päätökset tehdään tavoitteen mukaisesti, konsultoiden välillä valmentajia asioista. Kilparyhmissä aktiivisesti valmentavia valmentajia on salilla laskujeni mukaan ainakin 6. Tällä kokoonpanolla on
mahdollista suunnitella ja toteuttaa pitkällä tähtäimellä tavoitteellistaurheilua. Jäseniä SV PAXin toiminnassa on yhteensä 3000, joista kourallinen, (n 25)
kuuluu elite-ryhmiin. Oman toiminnan tuoton lisäksi taloudellista tukea saadaan kaupungilta, Voimisteluliitolta ja Olympiakomitealta. Reilut 80% kaikesta rahasta menee suoraan elite-voimisteluun. Hoofddorpissa oleva sali on
ympäri vuoden täysin elite-ryhmien käytössä. Salilla ei koskaan treenaa muita
kilpa- tai harrasteryhmiä samaa aikaa. SV PAX on varsin onnellisessa asemassa,
eikä kaikkialla Hollannissa homma pyöri yhtä helposti. Täällä hyvinkin ammattimaisesti
toiminta kohdennetaan järjestelmällisesti huippuvoimistelun tuottamiseen. Näin
ei aina ole ollut ja täällä ollaankin näkyvästi ylpeitä saavutetusta
toimintarakenteesta.
SV PAX:in palkintohylly
Minun silmiini, verrattaen Hollantia koko maana (ei vain SV PAX:in salia) Suomeen, on valmentajien lajiosaaminen ja etenkin intohimo on Suomessa oikein hyvällä mallilla. Suurinta eroa osaamisessa on muissa kuin lajiasioissa, kirjoittelen huomioistani vielä tarkemmin myöhemmin. Osallistuthan täällä Voimisteluliiton valmentajien osaamiskartoitukseen, niin tässä päästään myös tarkempiin tietoihin :)
Olosuhteiden riittämättömyys vaivaa Suomessa useissa seuroissa. Olosuhteet eivät tee kenestäkään huippuvoimistelijaa, mutta turha on valehdellakkaan, etteikö hyvät olosuhteet helpottaisi työntekoa. Täällä ainakin valmentajat keskittyvät tasan ja ainoastaan valmentamiseen. Tilasta tai välineistä ei ole koskaan pulaa, eikä niiden pohtiminen siis vie energiaa. Totuus on se että parempiin olosuhteisiin tarvitaan rahaa, rahaa saa harrastajilta tai kenties joskus ulkoisista lähteistä. Koska kaupungin apu on rajoitettu, suosittelen aloittamaan omatoimisen taloudellisen kasvun odottelun sijaan. Mutta mihin ne kaikki rahaa tuovat harrastajat mahdutetaan, kun olosuhteet eivät ole vielä optimaaliset? Tämä on kuin noidankehä, joka estää toimintaa kasvamasta. Nyt vaaditaankin seuroilta idearikkautta. Normaalien harrasteryhmien lisäksi kannattaa kokeilla muutakin toimintaa, kuten päiväjumppia kotona oleville perheille, erilaisia tapahtumia, voimistelusynttäreitä ja teemapäiviä, leirejä jne. Olosuhteiden vaikeus ei ole syy jättää matkaa kesken, se vain tarkoittaa enemmän työtä vähäksi aikaa. Kehittämällä juuri tätä seuratyöskentelyn osaamista, mahdollistuu myös jo olemassaolevien resurssien täysmääräinen hyödyntäminen kohti tavoitetta.
Suomessa lasten ja nuorten liikkuminen on siirtynyt entistä enemmän pihaleikeistä seurojen ohjattuun toimintaan. Halukkaita liikkujia on enemmän kuin urheiluhalleihin mahtuu. Hallitilaa vailla on siis useampi laji, niin harrastajille kuin kilpaurheilijoille. Tämä tekee tilanteen varsin haastavaksi, kun yhä useampi seura huutaa kilpaa apua. Omaa hankintaa ennen toki seuralle parempi vaihtoehto on se, että kaupunki päättää tukea kasvavaa lajia rakentamalla jotain uutta. Julkisuus on lajille kuin lajille aina hyvä keino saada asioita omalla kohdallaan eteenpäin. Suomessa harmittavasti osa lajeista pysyy julkisuudelta piilossa, jopa vaikka niissä pärjättäisiin. Ainoastaan Olympialaisten aikaan tuntemattomampiakin lajeja näytetään ja niistä uutisoidaan. Esimerkiksi muodostelmaluistelu ja rytminen voimistelu ovat yllättäen menestyviä lajeja, muttei niistä juurikaan kuulu mitään. Tällöin on itse tehtävä oma laji näkyväksi. Järjestämällä seuran nimissä aktiivisesti tapahtumia ja monipuolista "massaliikuttamista" teet samalla lajisi kaupungille näkyväksi. Juuri tätä tarkoitetaan liiton suunnitelmassa, jossa voimistelu näkyy ilmiönä laajasti.
Olosuhteiden riittämättömyys vaivaa Suomessa useissa seuroissa. Olosuhteet eivät tee kenestäkään huippuvoimistelijaa, mutta turha on valehdellakkaan, etteikö hyvät olosuhteet helpottaisi työntekoa. Täällä ainakin valmentajat keskittyvät tasan ja ainoastaan valmentamiseen. Tilasta tai välineistä ei ole koskaan pulaa, eikä niiden pohtiminen siis vie energiaa. Totuus on se että parempiin olosuhteisiin tarvitaan rahaa, rahaa saa harrastajilta tai kenties joskus ulkoisista lähteistä. Koska kaupungin apu on rajoitettu, suosittelen aloittamaan omatoimisen taloudellisen kasvun odottelun sijaan. Mutta mihin ne kaikki rahaa tuovat harrastajat mahdutetaan, kun olosuhteet eivät ole vielä optimaaliset? Tämä on kuin noidankehä, joka estää toimintaa kasvamasta. Nyt vaaditaankin seuroilta idearikkautta. Normaalien harrasteryhmien lisäksi kannattaa kokeilla muutakin toimintaa, kuten päiväjumppia kotona oleville perheille, erilaisia tapahtumia, voimistelusynttäreitä ja teemapäiviä, leirejä jne. Olosuhteiden vaikeus ei ole syy jättää matkaa kesken, se vain tarkoittaa enemmän työtä vähäksi aikaa. Kehittämällä juuri tätä seuratyöskentelyn osaamista, mahdollistuu myös jo olemassaolevien resurssien täysmääräinen hyödyntäminen kohti tavoitetta.
Salin seinällä on kuvia kaikista kisoista, joihin on osallistuttu
Suomessa lasten ja nuorten liikkuminen on siirtynyt entistä enemmän pihaleikeistä seurojen ohjattuun toimintaan. Halukkaita liikkujia on enemmän kuin urheiluhalleihin mahtuu. Hallitilaa vailla on siis useampi laji, niin harrastajille kuin kilpaurheilijoille. Tämä tekee tilanteen varsin haastavaksi, kun yhä useampi seura huutaa kilpaa apua. Omaa hankintaa ennen toki seuralle parempi vaihtoehto on se, että kaupunki päättää tukea kasvavaa lajia rakentamalla jotain uutta. Julkisuus on lajille kuin lajille aina hyvä keino saada asioita omalla kohdallaan eteenpäin. Suomessa harmittavasti osa lajeista pysyy julkisuudelta piilossa, jopa vaikka niissä pärjättäisiin. Ainoastaan Olympialaisten aikaan tuntemattomampiakin lajeja näytetään ja niistä uutisoidaan. Esimerkiksi muodostelmaluistelu ja rytminen voimistelu ovat yllättäen menestyviä lajeja, muttei niistä juurikaan kuulu mitään. Tällöin on itse tehtävä oma laji näkyväksi. Järjestämällä seuran nimissä aktiivisesti tapahtumia ja monipuolista "massaliikuttamista" teet samalla lajisi kaupungille näkyväksi. Juuri tätä tarkoitetaan liiton suunnitelmassa, jossa voimistelu näkyy ilmiönä laajasti.
Itse olen luovuttanut urheilu-uutisten katsomisen iltaisin, sillä tiedän jo mitä lajeja siellä näytetään. Yhtään näitä medialajeja väheksymättä (on todella hienoa, että niissä menestytään!) toivoisin saada kuulla uutisia myös muusta. Jääkiekkouutisten rinnalle mahtuisi oikein helposti muustakin lajista kilpailutuloksia. Uskon, että Suomessa olisi ympäri vuoden tarjolla SM-kisojen tai kansainvälisten kisojen tuloksia uutisoitavaksi, jos mukana olisi kaikki urheilulajit. Yhdelle lajille se saattaisi tarkoittaa yhtä uutista per vuosi, mutta sekin olisi enemmän kuin nyt. Kaikki kisoja ei tarvitse, eikä voikaan kokonaan kuvata, mutta pienen uutisjutun tekoon ei tarvita välttämättä kuin muutamia videopätkiä. Tämä toisi kaikille lajeille myös käytäntöön arvostuksen tunnetta, ja oppia siitä että isoissa kisoissa tulokset tuodaan julkisesti televisiossa esille. Uskon, että monipuolisesti lajeja mediassa näyttämällä herätettäisiin myös potentiaalisten harrastajien huomio. Kuinka olisin lapsena saattanut innostua jousiammunnasta, miekkailusta tai uimahyppäämisestä, olisinpa jossain nähnyt siitä pätkän. Monipuolisen tarjonnan näyttäminen tuo harrastajia, ja harrastajat tuo lajille rahaa. Kaupunki ei pysty rahoittamalla kaikkia lajeja tukea huippu-urheiluun asti, mutta näinkin pienellä asialla kuin näkyvyydellä, voisi lajien taloudellista kasvua auttaa muuta kautta. Etenkin toivoisin tällaista YLE:ltä, jota verorahoillani itse taloudellisesti tuen. Suuri kiitos Elisalle, joka on aloittanut lajiliittojen kanssa yhteistyön juuri tämän asian tiimoilta. Elisa Viihde Sport kuvaa ja näyttää tänä vuonna esimerkiksi kaikkien voimistelulajien SM-kisat <3
Voimistelun puolella Suomessa halleja
on hyvinkin vähän suhteessa halukkaiden määrään. Parina viime vuonna on
olosuhteista saatu hyvin juttua aikaiseksi ja uusia voimistelutiloja on suunnitteilla useampaan kaupunkiin. Nämä toteutuvat joko kaupungin tai seurojen omina hankintoina. Onneksi tänä päivänä sosiaalinen
media mahdollistaa oman näkyvyyden levittämisen muuta kautta, joskin työtä siinä on. Voimistelu
toimii todella näkyvästi monella sarkaa esimerkiksi Facebookissa, Twitterissä,
Instagramissa ja Snapchatissa. Tänä keväänä myös Youtube-tiliä on aktivoitu. Verratessani toimintaa täällä Hollannissa, koen että Voimisteluliiton asettamat toiminnan tavoitteet osaaminen, olosuhteet ja ilmiö ovat osuvasti Suomelle tärkeimpiä tekijöitä kohti entistä ammattimaisempaa toimintaa.
Haluaisin kannustaa kaikkien lajien edustajia, toimijoita, valmentajia ja
urheilijoita: Jatkakaa hyvää työtä, tehkää itsenne näkyväksi, tehkää paljon
asioita itse, sillä kukaan ei varmasti tule teille ehdottamaan, olkaa valmiita
suureen työmäärään, kokeilkaa uutta, tehkää pitkän tähtäimen suunnitelmia, purkakaa, rakentakaa, siivotkaa, päivittäkää itse, pysykää
positiivisena, osoittakaa aina kiitosta kaikesta saamastanne tuesta. Näyttämällä määrätietoisuuden ja
intohimon, tulee muu media ja näkyvyyden hyödyt kyllä perässä :)



Kommentit
Lähetä kommentti