Chapter 3 - Aikainen erikoistuminen

Aikaisella erikoistumisella tarkoitetaan tilannetta jolloin lajivalinta, ja sitä myötä elämän keskittäminen lajin ympärille tapahtuu jopa alle 13 vuotiaana. Myöhäisessä erikoistumisessa valintavaihe on edessä vasta aikuisuuden kynnyksellä esimerkiksi 15-18 vuotiaana. Aikainen erikoistuminen on tyypillistä lajeissa, joissa huippuikä on saavutettavissa jo 16 ikävuoden kynnyksellä. Tämmöisiä ovat esimerkiksi useat naisten voimistelulajit ja taitoluistelu. Aikaisessa erikoistumisessa koko elämä pyörii valitun lajin ympärillä jo melko nuorena. Tämä tarkoittaa sekä lapsen että koko perheen osalta uhrauksia ja panostusta esimerkiksi lomien, reissujen, koulun, arjen ja ravinnon suhteen.

SV PAX:in topsport-ryhmä alkurivissä

Suomessa mielestäni suurimpana haasteena aikaisessa erikoistumisessa on koulu. Juuri valintavaiheen paikkeilla, on urheilija yläasteella. Päivät ovat pisimmillään 6-8 tuntia pitkät, jonka jälkeen treenataan 3-4 tuntia. Joskus on mahdollisuus aamuharkkaan, etenkin jos on urheiluluokalla. Kokonaiskuormitus on huipputasoa saavuttelevalle voimistelijalle todella suuri. Aikaa pitäisi löytää myös levolle ja toivon mukaan arkiliikunnalle. Vaikkei koulu väsytä fyysisesti, rasittaa se henkisesti keskittymiskapasiteettia. Lisäksi kokeet ja arvosanat (joiden merkitys on suuri lukioon pääsyn kannalta), lisäävät stressiä kun samaa aikaa pyritään maajoukkueeseen ja osallistutaan toivon mukaan entistä isompiin arvokisoihin. Vasta lukioon siirryttäessä on lukujärjestystä mahdollista keventää, esimerkiksi tenttimällä kursseja tai suorittamalla koulu useampaan vuoteen. Useat urheilijat suorittavatkin lukion 3,5 -4 vuoteen. 

Täällä Hollannissa osa kouluista on mukana TOPSPORT-ohjelmassa. Kaikki voimistelijat elite-ryhmissä käyvät kyseisiä kouluja. Näihin kouluihin voi hakea kilpaurheilua korkealla tasolla harjoittelevat jo pienenä (vrt. suomen ala-asteikä). Kouluun ei ole testejä, vaan sopimus tehdään valmentajien kautta. Voimistelijoiden kouluun kuuluu siis muidenkin lajien kilpaurheilijoita. Oppilaat ovat omalla luokallaan, mutta osallistuvat tunneille lajiharjoittelun aikataulun puitteissa. Muina aikoina heille järjestetään mahdollisuus ”läksypiiriin” koululla, jossa opettaja on paikalla ja poissaolotuntien aiheet käsitellään omatoimisesti. Lisäksi koulu joustaa kisojen ja leirien suhteen aina. Oppimista pidetään silti tärkeänä. TOPSPORT-ohjelma edellyttää molemminpuolista sitoutumista, eli jos kouluarvosanat laskevat, tulee valmentajien reagoida tähän. Tuolloin treeniaikaa vähennetään, niin että koululle jää enemmän aikaa. Koulun siis kuitenkin voi suorittaa vähemmillä tuntimäärillä täysin samalla tasolla kuin muissakin kouluissa. Valmentajat ovat opettajien kanssa yhteydessä jatkuvasti voimistelijoiden etenemisestä niin koulussa kuin harjoittelukaudessa. Myös muut koulut kuin TOPSPORT-koulut joutuvat lain puitteissa päästämään lapset harjoittelemaan.  Tämän toiminnan alkuna on oikeasti aikamoinen tarina: Eräs voimistelijavanhempi on aikanaan vienyt asian oikeuteen asti - hänen lastaan ei päästetty harjoittelemaan, vaikka arvosanat olivat huippuja. Kyseinen vanhempi voitti oikeudessa, ja näin oppilaat ovat ainoastaan velvollisia oppimaan tietyn tason, eivät viettämään tiettyä aikaa koulurakennuksessa. SV PAX:in kaikki elitevoimistelijat kuitenkin ovat TOPSPORT-kouluissa, sillä yhteydenpito lajin ja koulun välillä on siellä tehokasta.

Suomessa on juuri aloitettu vastaanvanoloinen valtakunnallinen yläurheilukoulukokeilu, jossa koulu toimii yhteistyössä lajiliittojen kanssa osana urheilijaksi kasvamista ja pyrkii mahdollistamaan entistä enemmän aikaa lajiharjoittelulle. Kouluopiskeluun sisällytetään urheilijalle tärkeää tietoa ravinnosta, levosta, arjesta ym. sekä hyödynnetään etä- ja virtuaalioppimista harjoitteluajan turvaamiseksi. Myös Voimisteluliitto on mukana kokeilussa. Toivon todella että kokeilun jälkeen toiminta muodostuu vakiomahdollisuudeksi nuorille urheilujoille! Nämä toimet keventäisivät jo huomattavasti huipulle tähtäävän nuoren valintavaihetta.

Sportcomplexin viereinen koulu. 

Lisää topsport-kouluja on muutamien minuuttien päässä 3kpl.

Koulun päätös tukea urheilua on järkevä päätös monelta osin. Kun koulua on vähemmän, mahdollistuu myös muu urheilu ja tätä kautta huipulle vaadittava riittävä monipuolisuus. Lisäksi liikunnan ja opiskelun vuorottelu tehostaa tutkitusti oppimista. Tästä syystä voimistelijat (ja muut urheilijat) usein pärjäävätkin äärimmäisen hyvin koulussa. Jokainen valmentaja on varmasti joskus murehtinut voimistelijoiden pitkiä koulupäiviä, kun tiedostaa että nämä samat lapset yltäisivät  riittävään osaamisen tasoon vähemmillä tuntimäärillä. Nämä samat liikunnan ja opiskelun yhdistämisen hyödyt palvelevat ketä tahansa lasta, joten pidän varsin harmillisena, että esimerkiksi Oulussa liikuntaluokille hakee satoja lapsia, ja vain murto-osa mahtuu mukaan. Kaikille lapsille tulisi olla mahdollisuus liikuntasuositusten täyttämiseen päivän aikana, etenkin jos he itse näin haluavat.

Harjoitusten aloitusajat vaihtelevat aamu 7.30-8.30, iltapäivä 13.00-16.00 välillä

Urheilijalle sopivan elämäntapa on voimistelijan omaksuttava myös aikaisin. Koulusta huolehtimisen lisäksi riittävä lepo, omatoiminen liikunta ja ravinto ovat nuorelle laskeutuvia vastuualueita. Kehon sopivuutta lajille pidetään SV PAX:in salilla tärkeänä. Voimistelijalle suuren rasvaprosentin omaava keho vaatii tuekseen suuremman määrän voimaa, ja korkea taso on näin haasteellisempaa saavuttaa. Aihe on varsin herkkä ja haasteellinen, sillä nuoren mielessä ei ravinto ja kehon arviointi saa nousta liian keskeiseksi aiheeksi elämässä, ja valmentajan tulee varoa sanomisiaan. Täällä ei koskaan puhuta painosta, mutta käytetään sanaa ”fit”, jolla tarkoitetaan kehon kaikkia ominaisuuksia suhteessa lajin vaatimuksiin. Kenenkään ei myöskään haluta olevan liian laiha tai ylikunnossa, sillä tuolloin keho on ”fragile”.

Syömishäiriöitä pelätessä helposti mieluummin valmentajana ravintoasiaan jätetään puuttumatta. Sekin on kuitenkin väärin voimistelijaa kohtaan. Jos keho ei vastaa tavoitteita, on edessä pettymyksiä ja rasitusvammoja. SV PAX:in elite-voimistelijoilla on luentoja ravitsemusterapeuttien kanssa, jotka ovat itse entisiä voimistelijoita. Tavoitteena on kasvuun ja harjoitteluun riittävä määrä ja oikeasisältöinen ympärivuotinen ravinto, joka tukee harjoittelua. Senioreiden kanssa käsitellään myös vaihtelua ravinnossa vuoden aikana. Kauden pääkisojen lähestyessä pyritään "fitimpään" kuntoon kuin muuna harjoittelukautena. Seniroreilla pituus, paino ja rasvaprosentti mitataan kerran kuukaudessa. Mikäli huolta herää voimistelijan kehosta (suuntaan tai toiseen), saa hän henkilökohtaista ohjausta ravitsemusterapeutilta. Geeneistä riippuen sopivan kehonkoostumuksen tavoittaminen on osalle nopeampaa ja helpompaa kuin osalle. 

Valmentajat pitävät tärkeänä täällä sitä että voimistelijalle sopivaa ravitsemusta korostetaan, sillä lajille sopiva keho helpottaa harjoittelua huomattavasti. Lajille sopiva keho on myös yksi kilparyhmiin pääsyn valintaperuste. Yhtä tärkeänä pidetään sitä, että ravitsemus on ammattilaisten ohjaamaa ja siihen opitaan turvallisesti kasvua häiritsemättä. Myös riittävän levon, omatoimisen venyttelyn ja arkiliikunnan osalta ohjeistusta annetaan. Valmentajat kuitenkin painottavat, että apua ja ohjeita annetaan kaikille niitä tarvitseville, muttei niiden noudattamista vahdita tai vaadita. Jos kehossa on liikaa rasvaa/viikonloppuisin tulee valvottua/tms, ei siitä ketään syyllisestä, mutta on tiedostettava omien valintojen vaikutus suhteessa tavoitteisiin. Voimistelijan henkilökohtainen panostus lajille on oma valinta, ja sitten hän valinnoillaan yltää lajissa minne asti yltää. Kun löytyy se yksilö, joka on valmis koko elämänsä lajille antamaan, päästään korkeisiin tuloksiin.